Voiko raakaa hirvenlihaa tai muuta riistaa antaa koiralle?
Luonnonvaraisina, koiraeläimet syövät saaliinsa raakana ja osittain myös saaliseläinten luut, sisäelimet, karvan, nahan, suoliston, mahalaukun ja ruoansulatuskanavan sisällön. Lisäksi sorkat ja sarvetkin saattavat maistua. Osa koiristakin pistää poskeensa satunnaisen hiiren tai myyrän, jos sattuu saamaan sellaisen kiinni.
Nykypäivän ruokinnassa nämä eläinten osat usein puuttuvat koiran ruokavaliosta. Niissä ei ole suurta ravintoarvoa, eikä niitä ole syytä erikseen lisätä ruokavalioon. Mikäli sinulla on kätevästi näitä saatavana, esimerkiksi metsästäjien kautta, kannattaa toki hyödyntää ne.
Periaatteessa voit käyttää kaikkien eläinten kaikkia osia. Erityisesti päät, kielet, kaulat, sydän ja maksa, ruokatorvi ja keuhkot jäävät usein metsästäjiltä hyödyntämättä ja ne soveltuvat hyvin koiran kuppiin osaksi luonnollista ruokavaliota. Muista, että eläinten kantavat luut (raajojen, eli jalkojen ja siipien luut) eivät välttämättä sovellu koirallesi, riippuen sen pureskelutekniikasta ja luun koosta.
Riistaliha on eettinen valinta koiranruoaksi
Riista on eettinen valinta, sillä eläimet ovat eläneet vapaina ja syöneet itselleen lajityypillistä ruokaa, jossa ei ole antibioottijäämiä, torjunta-aineita, kemiallisia lannoitteita tai muuntogeenisiä ainesosia. Lisäksi esimerkiksi peurojen ja hirvien metsästäminen on tärkeää, jotta hirvieläinkannat pysyvät sopivan kokoisina. Näin voidaan myös vähentää liikenneonnettomuuksia ja taimikkotuhoja.
Mistä riistaa saa, jos ei itse metsästä?
Peuranlihaa ja hirvenlihaa on saatavana monelta koiranruokakaupasta. Osalla on valikoimassaan myös tuoreita luita tai luista jauhelihaa. Kysele rohkeasti tuttavapiirissä tai paikallisessa Facebook-puskaradiossa, onko lähelläsi metsästysporukka, jolta jää jotain teurastusjätteitä koirallesi?
Lue lisää, mistä raakaruokaa saa.
Voiko hirven keuhkoa tai maksaa antaa raakana?
Ruokavirasto suosittelee välttämään metsäpeurojen, porojen ja hirvien raakoja sisäelimiä etenkin keuhkoja (ekinokokkoosin riskin vuoksi), ainakin Itä-Suomessa. Ruokaviraston suosituksissa ei ole mainittu riskiä valkohäntäpeurojen, kuusipeurojen tai metsäkauriiden osalta (9/2022).
Varmuuden vuoksi voi olla parasta välttää kaikkien hirvieläinten raakoja sisäelimiä, etenkin keuhkoja ja maksaa. Kypsennettyinä niitä on turvallista antaa. Myös pakastaminen (yli vuorokauden vähintään -18 asteessa) tuohaa kudoksissa olevat ookystat (Lähde: Ruokaviraston koulutukset).
Lue lisää artikkelista: Onko bakteerit ja loiset raakaruokinnan riski
Mikäli annat koirallesi paljon riistaa, sinun kannattaa seurata ajankohtaista tietoa Ruokaviraston sivulla esimerkiksi juuri ekinokokkoosin osalta tai Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen yhteistyöelimen Zoonoosikeskuksen sivuilta.
Ruokaviraston sivuilta poimittua:
- Ekinokokit ovat heisimatoihin kuuluvia lihansyöjien loisia.
- Heisimatojen elämänkiertoon kuuluu madon aikuisvaihe pääisännän (mm. koira) ohutsuolessa ja toukkavaiheet väli-isännässä (mm. ihminen, hirvi).
- Hirviekinokokki on Suomessa harvinainen, loista on 2000-luvulla löydetty lähinnä Itä-Suomesta.
- Suomessa koirille ei pidä syöttää raakoja hirven sisäelimiä, etenkään keuhkoja.
- Mato ei aiheuta oireita pääisäntäeläimilleen (koira). Väli-isännissä (ihminen, hirvi) ekinokokit voivat aiheuttaa ekinokokkoositaudin, jossa ekinokokit muodostavat väli-isännän maksaan ja keuhkoihin nesteen täyttämiä suurikokoisia rakkuloita, jotka syrjäyttävät toimivaa kudosta.
- Koirien säännöllisestä heisimatolääkityksestä tulee huolehtia varsinkin poronhoitoalueella ja metsästys-, erityisesti hirvikoirien kohdalla.
- Pääisäntäeläimistä (koirasta) ekinokokkitartunnan voi todeta ulostenäytteestä.
- Mikäli koira itse pyydystää ja syö paljon myyriä, hiiriä tai rottia, on sinun tarkkailtava koiraasi huolellisesti loisten varalta. Ulostenäyte kannattaa viedä säännöllisesti tutkittavaksi ruokavaliosta riippumatta, koska koiralla esimerkiksi myyräekinokokkoosi on oireeton, vaikka loisia olisi suurikin määrä.
Pitääkö koiraa madottaa useammin, jos se syö raakaa hirveä tai peuraa?
Raa’an lihan syöttäminen ei lisää madotuksen tarvetta. Muista, että kaikki loiset eivät näy paljaalla silmällä ulosteessa. Ulostenäyte kannattaa tutkituttaa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aina, jos epäilee matoja tai muita loisia. Ulostenäyte kerätään kolmelta päivältä yksi teelusikallinen samaan purkkiin ja toimitetaan tutkittavaksi esimerkiksi eläinlääkärille, Ruokavirastoon tai Vita-laboratorioon.
Näin voit välttyä turhilta madotuskuureilta “varmuuden vuoksi”, koska ne myös rasittavat elimistöä häiritsemällä suoliston bakteerikanta ja saattavat edistää lääkkeille resistenssien matokantojen kehittymistä.
Eläinlääkäreiden vastaanotolla ulostenäytteen tutkiminen maksaa 10 – 50 euroa ja Vita-laboratorioon lähetettynä 39 euroa. Ruokavirastoon lähetettynä hinta on 48,86€ (11/2021). Ruokaviraston sivulla on ohjeita ulostenäytteen keräämiseen.
Lue lisää artikkelista: Onko bakteerit ja loiset raakaruokinnan riski
