Ajanvieteluita turvallisesti

Kokonaiset luut ovat erittäin virikkeistävää ja lajityypillistä tekemistä koirallesi. Luut ovat koiralle erinomainen tapa purkaa ylimääräistä energiaa. Lisäksi luiden pureskeleminen auttaa pitämään hampaat puhtaina ja ikenet terveinä. Sopivia ajanvieteluita ovat esimerkiksi kylkiluut, lumpiot ja ydinluut. 

Lue artikkeli "Raakaruokinnan perusteet pähkinänkuoressa".

Pennuille kannattaa antaa ajanvieteluita nakerrettavaksi heti sen kotiuduttua. Niitä nakerrellessa pentu oppii oikean pureskelutekniikan. Erityisesti hampaiden vaihtoaikaan luiden syöminen helpottaa ienten kutinaa ja löystyneiden maitohampaiden irtoaminen voi nopeutua. Lisähyötynä pentu oppii, että luut ovat se asia, mihin ylimääräinen energia puretaan, eikä sohvaan tai omistajan jalkaan. 

Lue artikkeli "Pennun raakaruokinnasta".

Sopiva syömäalusta 

Koira kannattaa opettaa syömään luita tietyllä paikalla, esimerkiksi helposti pestävän vanhan maton tai pyyhkeen päällä. Näin vältytään siltä, että koira kantaisi luita ympäri asuntoa etsien sopivaa paikkaa, mikä usein on olohuoneen matto, sohva tai sänky. Useimmiten koirat haluavat syödä luun sellaisella alustalla, joka ei ole liukas ja jossa luu pysyy hyvin paikallaan tassujen välissä. 

Kynnysmatto, jossa on kuminen alusta, on edullinen ratkaisu ja ne kestävät konepesun useita kertoja, kunnes kuminen pohja alkaa hapertua. Kynnysmaton päälle kannattaa laittaa vanha pyyhe, jonka voi pestä joka luuruokailun jälkeen. Koiran pääsyn syömäalustaa mukavampiin paikkoihin voi estää esimerkiksi sulkemalla muiden huoneiden ovet ja rullaamalla kodin muut matot pois. Näin syömäalusta on ainoa mukava paikka, minne koira voi mennä syömään. 

Jos koira silti haluaa vaeltaa luun kanssa, voi koiraa pitää kytkettynä syömässä tietyssä paikassa, kunnes se oivaltaa, mistä on kyse. Useamman koiran taloudessa on hyvä heti alusta opettaa, että jokaisella koiralla on oma ruokailupaikkansa. 

Totuttaminen luihin

Koiralle voi antaa luut antaa huoneenlämpöisenä, jääkaapista tai pakastimesta. Jäiset luut koira syö maltillisemmin.  Harjoituksen jälkeen luut voi laittaa takaisin jääkaappiin odottamaan seuraavaa syöntiharjoittelua. Tai ne voi myös laittaa takaisin pakastimeen, koska luut eivät ehdi sulaa ja lämmetä kokonaan lyhyen syöntiharjoituksen aikana. 

Jos koiran uloste seuraavan vuorokauden aikana on löysää, limaista tai liian kovaa tai seassa on luunpalasia, kannattaa pitää taukoa kunnes tilanne normalisoituu. Jos mitään ongelmia ei tullut, seuraavan kerran voi antaa koiran syödä luuta vähän kauemman aikaa. 

On muistettava, että ydinluun rasva löystyttää herkästi koiran ulostetta. Jo ruokalusikallinen rasvaa on merkittävä määrä koiran kokonaisruokamäärässä. 

Vaihtokauppatekniikka 

Asioista luopuminen kannattaa ensin harjoitella esimerkiksi lelun kanssa, jotta vaihtokauppa sujuu myös herkullisen luun kanssa. Anna koiran oppia, että asioista luopuminen on kannattavaa, oli kyseessä sitten lelu, luu tai jotain mikä löytyi lenkkipolun varrelta.

Luiden syöttäminen aloitetaan valvotusti niin, että luusta pidetään kiinni. Koiran pureskelutehokkuuden mukaan sen voi antaa syödä luuta ensin vain vähän aikaa, esimerkiksi kaksi minuuttia. Jos luu on pienehkö, kuten broilerin kaula ja koiran on tarkoitus syödä se kokonaan, ole koiran kanssa syömäalustalla ja silittele koiraa sen syödessä. Tällä pyritään välttämään sitä, että koira alkaisi vartioimaan luita. 

Jos koira poistuu luunsyöntipaikaltaan, ohjaa se hellästi, mutta päättäväisesti takaisin oikealle paikalle. Pian koira alkaa itse hakeutua omalle paikalleen syömään luuta. Kun luu vahingossa karkaa alustalta, koira tyypillisesti nostaa itse sen takaisin, sillä syöminen liukkaalla lattialla on hankalampaa kuin pyyhkeen päällä. Harjoitus lopetetaan tekemällä vaihtokauppa johonkin herkulliseen kuten makkaraan, kinkkuun, lihanpalaan tai päivän ruoka-annokseen. Näin luusta luopuminen ei olekaan ikävä juttu. 

Herkkupalat voi tiputtaa vähän sivuun alustalta ja kun koira käy syömään niitä, luu nostetaan pyyhkeen avulla syömäalustasta. Näin luuta ei tarvitse varastaa koiralta, eikä koira ala vartioimaan luitaan. Tämä taito pidetään yllä myös jatkossa siten, että koiraa silitetään sen syödessä luuta ja joskus luu vaihdetaan kinkun palaseen ja annetaan luu taas takaisin.