Viljaton ja vehnätön koiranruoka - paras valinta?

kuivamuona raakaruokinta
ruskea-koira-kuvassa-viljaton-ja vehnaton-koiran-ruoka-paras-valinta

Kävelet kaupan hyllyjen välissä etsimässä omalle koirallesi uutta kuivamuonaruokaa. Huomiosi kiinnittyy ensimmäisenä tuotteeseen, jossa lukee isoin kirjaimin: viljaton. Mahtavaa! Ajattelet löytäneesi uuden ruokamerkin, jonka avulla voit antaa koirallesi laadukasta viljatonta ruokaa, jossa on korkea lihapitoisuus.

Mutta kun katsot pakkauksen kääntöpuolelle lukeaksesi, mitä tuote pitää sisällään, joudut kuitenkin pettymään, sillä sisällysluettelo ei kuitenkaan vastaa täysin sitä, mitä etsit. Vastassa onkin pitkä lista muita kasvikunnan tuotteita: bataattia, perunaa, herneitä, papuja, tapiokatärkkelystä.

Onko tämä oikeasti koiralle parasta mahdolista ravintoa?

Viljaton ja vehnätön koiranruoka ovat suosittua trendiruokaa

Nykyiset trendit vievät vehnättömän ja viljattoman ruoan suuntaan. Meidän ihmistenkin keskuudessa gluteeniton ruokavalio ja viljojen välttely on ollut pitkään pinnalla ja tämä ihmisten ideologia on varmasti osittain myös takana koirien viljaton trendissä.

Se, että tuotteesta on poistettu vilja, ei kuitenkaan suoraan kerro sitä, että tuote olisi hyvä tai laadukas.

Kuivamuonan valmistustekniikan vuoksi mukana on oltava jotakin tärkkelystä, jotta kuivamuonataikina pysyisi kasassa ja sillä olisi halutut ominaisuudet. Viljaa ei tarvita niinkään koiran hyvän ravitsemuksen vaan prosessointitavan vuoksi. Mikäli vilja poistettaisiin tuotteesta, täytyisi se korvata jollain toisella tärkkelyspitoisella ainesosalla. 

Kun tuote on vehnätön tai gluteeniton, on usein tilalla kauraa, maissia tai riisiä, jotka ovat kuitenkin viljakasveja. Toisinaan luetaan viljoihin kuuluviksi myös tattari, kvinoa ja amarantti. Ne eivät kuitenkaan ole varsinaisia viljakaseja, vaikka niitä viljellään ja käytetään viljojen tapaan.

Mikäli halutaan valmistaa ja markkinoida tuotetta vehnättömän sijasta kokonaan viljattomana, korvataan viljat tavallisesti perunalla, bataatilla tai tapiokalla, joka kulkee myös nimillä maniokki tai kassava. Nämä tuotteet sisältävät tärkkelystä, minkä ansiosta kuivamuonataikina pysyy kasassa ja siitä pystytään muotoilemaan meidän ihmisten rakastamia pyöreitä nappuloita. 

Viljaton ruoka ei aina tarkoita korkeaa lihapitoisuutta

Vaikka viljat on jätetty pois, se ei tarkoita sitä, että vilja olisi korvattu koiran elimistön rakastamalla lihalla, mikä nostaisi tuotteen lihapitoisuutta. Kun tarkastelet tuotteiden lupauksia ja tietoja, kannattaa olla tarkkana. Se, että pussissa lukee 50 % kanaa, ei välttämättä tarkoita, että puolet ruoasta olisi kanaa. Jos tuotteen valmistukseen käytetään puolet kanaa ja puolet perunaa, ne ilmoitetaan usein tuoteselosteessa sanoilla kananliha ja perunajauho. Kana ilmoitetaan tuorepainona, sisältäen kosteuden (lihasta noin 70% on vettä) ja peruna ilmoitetaan kuivapainona eli perunajauhona, eikä raakana tai keitettynä perunana.

Tuotteen lihapitoisuus voidaan ilmoittaa suoraan näistä luvuista: 50 % lihaa ja 50 % perunaa. Näin saadaan luvut toki näyttämään hyviltä, mutta todellisuudessa asiat eivät mene kuitenkaan ihan näin suoraviivaisesti.

Todellisuudessa raaka-aineiden käsittelyn jälkeen esimerkiksi, kun myös kana on kuivattua, valmis tuote sisältää huomattavasti enemmän perunaa ja huomattavasti vähemmän itse lihaa. Tämän takia lihapitoisuuden tarkkailussa kannattaa olla tarkkana. Poikkeuksena tähän on kuivattu koiran raakaruoka.

Koiran elimistö on luotu lihansyöntiin

Koiran ruoansulatuselimistö ei kykene käsittelemään suuria määriä kasviperäisiä tuotteita. Koiran ruoansulatusjärjestelmä ei ole sopeutunut myöskään sulattamaan suuria määriä tärkkelystä, koska koiralla amylaasia ei juurikaan erity sylkirauhasissa, kuten meillä ihmisillä, vaan vasta ohutsuolessa haiman toimesta. Tästä syystä koira ei pysty sulattamaan suuria määriä tärkkelystä, kuten viljatuotteita, maissia, riisiä ja perunaa. 

Suuret tärkkelysmäärät voivat alkaa käydä koiran elimistössä tai ne antavat niin sanotusti liikaa ruokaa vääränlaisille bakteereille. Nämä saattavat aiheuttaa mm. ilmavaivoja, röyhtäilyä tai närästystä. Koirien keskuudessa on huomioitu, että lihapitoisemmalla ravinnolla koirat voivat paremmin verrattuna tärkkelyspitoiseen ravintoon mm. nestepöhötys ja turvotus ovat kadonneet hiilihydraattien poistamisen jälkeen.

Onko koira sittenkin sekasyöjä?

Joskus saattaa törmätä väittämään, jonka mukaan koira on sekasyöjä, koska sillä on enemmän AMY2B- geenikopioita kuin susilla. Koiran elimistö pystyy siis tuottamaan amylaasia (ruoansulatusentsyymi, joka pilkkoo tärkkelystä) susia enemmän. Tämän perusteella joskus näkee johtopäätöksen, että koira olisi sekasyöjä. 

Merkittävää on se, että rotukohtaiset erot voivat olla suuria: toisilla roduilla geenikopioiden määrä oli vain kaksinkertainen susiin verrattuna ja toisilla roduilla määrä voi olla jopa 30-kertainen. Myös koirarotujen välillä on suuria eroja: muun muassa huskeilla ja akitoilla havaittiin hyvin vähän kopioita, ne ovatkin kehittyneet metsästäjien rinnalla. Salukit ovat kehittyneet maanviljelijöiden rinnalla ja niillä on havaittu jopa 30-kertainen määrä geenikopioita. Myös rotujen sisällä yksilöllinen vaihtelu on suurta.

Vaikka koira pystyy tuottamaan amylaasia susia enemmän, ei se tee koirasta sekasyöjää, jolle sekasyöjälle tyypillinen, viljaa tai perunaa sisältävä ruokavalio olisi terveellistä. Vuosien aikana koiralle on ollut selviytymisen takia hyödyllistä pystyä käyttämään hiilihydraatteja jonkin verran, jotta se on pystynyt elämään ihmisen rinnalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koiran pitäisi syödä viljaa, bataattia tai perunaa tai että tärkkelystuotteet olisivat niille terveellisiä.

 

Eläinperäinen vai kasviperäinen proteiini

Lihapitoisuuden ongelmana on se, että liha itsessään on kallista, minkä takia teollisuus on halunnut etsiä sille halvempaa korviketta. Usein tämä korvike tulee palkokasveista. Tällä saadaan toki proteiinipitoisuutta korkeammaksi, vaikka lihan osuus onkin vähäistä. 

Usein tuotteita markkinoidaan ilmaisuilla kuten ”85 % eläinperäistä proteiinia”. Tämä luo virheellisen mielikuvan siitä, että ruoka olisi 85 %:sti eläinperäistä. Se tarkoittaa, että 15 % proteiinista on kasviperäistä, kuten herneitä tai palkokasveja. Joihinkin ruokiin lisätään gluteenia eli vehnän proteiinia, maissiproteiinia tai perunaproteiinia. Nämä mainitut kasviproteiinit eivät ole koiran elimistön hyödynnettävissä samalla tavalla kuin lihan proteiinit.

Koiran elimistö ei pysty sulattamaan palkokasveja samalla tavalla kuin lihaa. Ruoka ei siis sula koiran elimistössä ja siten myös tärkeät ravinteet jäävät hyödyntämättä. 

Saatat ehkä itsekin huomata joskus erilaisia vatsaoireita, jos olet syönyt paljon esimerkiksi palkokasveja. 

Lisäksi viljattoman ja vehnättömän koiranruoan on epäilty olevan mm. tiettyjen sydänvaivojen syynä. Lopulta syy onkin luultavasti tiettyjen aminohappojen puutokset (taurini, metioniini, kysteiini) eli oikean laatuinen proteiini on erittäin tärkeää koiran- ja kissan ruokinnassa.

Kuivamuonan laatuongelmat

Tiesitkö, että jopa 90 % Suomen markkinoilla olevasta koiranruoasta tulee ulkomailta? Ulkomailla laaduntarkkailu ei ole yhtä hyvällä tasolla kuin Suomessa, minkä takia aika ajoin tapahtuu raja-arvojen ylityksiä haitallisista aineista, kuten mykotoksiineissa (ns. homemyrkyt), pestisideissä (torjunta-aineet) tai lääkeaineiden jäämissä.

Esimerkiksi riisin kohdalla on myös hyvä huomioida raskasmetallikuormitus. Tutkimuksissa on huomattu paljon riisiä syövien koirien kohdalla kohonneita arseeniarvoja. Arseeni on terveydelle haitallinen raskasmetalli, jota esiintyy luonnollisesti maaperässä ja päätyy elimistöön ruoan mukana.

Mikäli tuote päätyy satunnaisnäytteenottoon ja siinä havaitaan kohonneita arvoja, tuotteesta tehdään takaisinveto. Ei ole kuitenkaan mahdollista, että kaikkia tuotteita pystyttäisiin valvomaan tarkasti, minkä takia markkinoille pääsee myös huonolaatuisempia tuotteita, joiden laatu ei ole täysin sitä, mitä sen pitäisi olla.

Raaka-aineen laatu voi olla heikompilaatuista eikä tuotteiden alkuperästä voida olla täysin varmoja. Jos sisällysluettelossa lukee riisi, ensimmäinen mielikuva, joka meille muodostuu, on luonnollisesti se valkea, riisinjyvänen, jota käytämme ruoanlaitossa. Lemmikkieläinten ruoassa eli rehun tuotannossa näin ei aina ole, ellei ole erikseen mainittu, että on käytetty elintarvikelaatuisia raaka-aineita. 

Kuivamuonaan voi päätyä esimerkiksi vuodat, sarvet, sianharjakset, höyhenet, sulat, siipikarjan päät ja munien kuoret. EU:n ulkopuolella valmistettu lihajauho voi sisältää myös niin sanottua "4D-lihaa" (dead, dying, diseased, disabled) eli kuolleet, kuolevat, sairaat ja vammautuneet tai vaurioituneet eläimien osat.

Katso videolta, miten kanajauhoa valmistetaan kuivamuonateollisuutta varten: lihajauhoon laitetaan kaikki osat eläimistä jaloista höyheniin, ihmiselle kelpaamaton eläinperäinen jäte menee eläimen ruoaksi, koska ne kuumennuskäsitellään jopa 400 Celsius asteessa. Syötätkö koiralle tietämättäsi jätteitä ja höyheniä? Haluaisitko oppia ruokkimaan koiraasi ihan oikealla lihalla? Tule mukaan kurssille oppimaan lisää!

Ravintoköyhä jalostettu koiranruoka

Samoin kuin ihmisten ravinnossa, myös koirien ruokia jalostetaan jalostamisen perään. Käytännössähän lemmikkien ruokakuppiin päätyy ne osat kasveista ja eläimistä, jotka eivät kelpaa elintarvikekäyttöön. 

Pitkälle jalostetut tuotteet ovat kaukana siitä alkuperäisestä, ravinnerikkaasta ruoasta. Vehnättömässä tai viljattomassa koiranruoassa voidaan käyttää paljon jalostettuja tuotteita kuten peruna- tai maissijauhoja. 

Lisäksi suuri määrä tärkkelystä nostattaa verensokerin nopeasti sekä sisältää paljon niin sanotusti tyhjiä kaloreita (sisältävät energiaa, mutta eivät ravintoaineita). Koholla oleva verensokeri laukaisee insuliinin tuotannon ja nämä tyhjät kalorit saavat aikaiseksi koirillakin painon nousua, eikä ylipaino ole sen terveellisempää koirilla kuin ihmisilläkään. 

Terveyshuolien lisäksi ravinnosta puuttuvat ravinteet pitäisi ottaa purkista.  Jalostettu ruoka saattaa aiheuttaa terveyshuolia ja siitä voi puuttua myös tarvittavat ravintoaineet ja ne pitäisi lisätä ruokavalioon. On syytä muistaa, että synteettinen vitamiini voi kaavaltaan olla luonnollisen vitamiinin kanssa samanlainen, mutta se ei välttämättä toimi elimistössä samalla tavalla kuin luonnollinen ruoka-aineista saatu vitamiini. Lisäksi synteettinen kivennäisaine on elimistölle vieraassa kemiallisessa muodossa, mikä voi heikentää niiden imeytymistä.

Fytiinihappo heikentää sinkin imeytymistä

Viljatuotteet ja palkokasvit sisältävät fytiinihappoa eli fytaattia, joka sitoo itseensä kivennäisaineita (mm. sinkkiä, rautaa ja kalsiumia). Fytiinihappo toimii ikäänkuin raparperin oksaalihappo, joka sitoo itseensä kalsiumia. Tämän takia olet varmasti lapsesta pitäen kuullut muistutuksia käyttää maitotuotteita samalla, kun syöt vaikka raparperikiisseliä. Fytiinin aiheuttamaa sitomisprosessia pystytään ehkäisemään hapattamalla, idättämällä tai liottamalla viljatuotteita ja palkokasveja ennen käyttöä. 

Paljon puhutaan koiran riittämättömästä sinkin saannista ja sinkin puutoksesta, mutta entä jos syy onkin liian suuressa määrässä viljatuotteita tai palkokasveja?

Lue lisää artikkelista Oikea sinkin määrä koiralle.

Allergiat kiusaavat myös koiria

Allergiat ja iho-ongelmat on yksi syy, minkä takia koirien ruokinnassa halutaan siirtyä vehnättömään tai viljattomaan koiranruokaan. Ehkä sinäkin kamppailet oman koirasi allergioiden kanssa?

Yliherkkyyksien taustalla voi olla esimerkiksi gluteeni: proteiini, jota esiintyy vehnässä, rukiissa ja ohrassa. Gluteeni voi aiheuttaa suoliston limakalvoilla tulehdusreaktion sekä häiritä ravintoaineiden imeytymistä. On hyvä tiedostaa, että gluteeni voi aiheuttaa ongelmia, vaikkei mitään sairautta olisikaan diagnosoitu. 

Mutta koska koiran elimistöä ei ole alun perin tarkoitettu viljojen pilkkomiseen, eivätkä mitkään gluteenipitoiset viljat sisällä mitään sellaista, mitä koirasi tarvitsee, on gluteenin karsiminen koiran ruokavaliosta vain hyväksi. Lemmikkiruokateollisuus yrittää toki keksiä korvikkeita vehnälle. Ja tällä hetkellä vehnän tilalla pyritään Suomessa käyttämään mm. kauraa ja pellavaa, joita koira pystyy sietämään hieman paremmin. 

Kun syötät koirallesi raakaruokaa, tiedät, mitä koirasi syö ja on helpompi jäljittää mahdollisia allergioita.

Eikö sinustakin olisi hyvä, että koirasi voisi hyvin ja antaisit sille lajityypillistä luonnollista raakaruokaa?

Kun haluat valita vehnätöntä ja viljatonta, raakaruokinta on ainoa oikea tie. Kun haluat oppia lisää raakaruokinnasta, tilaa ilmainen minikurssi tai lue kirja.

 

 

Voiko koiralle antaa raakaa kalaa? Riskit madoista ja ruodoista

Millainen on hyvä ravintoneuvoja?

Koiran närästys, 9 syytä ja vinkit oireiden hoitoon

Miten aloittaa raakaruokinta?

Itse tehty jäätelö koiralle, maistuva herkku

Voiko raakaa hirvenlihaa tai muuta riistaa antaa koiralle?

Viljaton ja vehnätön koiranruoka - paras valinta?

Tutkittua ja turvallista ruokaa, vai onko?

Voiko raakaa hirvenlihaa tai muuta riistaa antaa koiralle?

Totta vai tarua? 5 myyttiä raakaruokinnasta

11 vaarallista ruoka-ainetta koiralle

D-vitamiinin annostus ja hyödyt koiralle

Luonnollisella ruokinnalla

  • Vatsa pysyy tyytyväisenä ja ruoansulatusongelmat, kuten närästys, ripuli ja herkkävatsaisuus voivat helpottaa.
  • Iho pysyy terveenä ja turkki kiiltävänä, ei enää kutinaa, rapsuttelua tai hiivaongelmia.
  • Koirasi saa maukasta ja terveellistä lempiruokaa, jota hän syö mielellään.

Kolmen päivän ilmaisella minikurssilla opit:

  • Mitä on koiralle lajityypillistä ravintoa
  • Mitä hyötyjä siitä on koirallesi
  • Mitä ruokia tulisi antaa, että koirasi saa kaiken tarvitsemansa
  • Kuinka paljon ruokaa koirasi tarvitsee
  • Miten teet muutoksia ilman ripulirumbaa

Kurssin vetäjä: Malin Ekblom, Koiran ravintoterapeutti®

Liityt samalla Haukun Heimo -postituslistalle ja jatkossa saat lisää vinkkejä ja tietoa koiran ruokinnasta ja hyvinvoinnista suoraan sähköpostiisi.

Et sitoudu mihinkään ja voit poistua listalta milloin tahansa yhdellä klikkauksella. Lue tietosuojaseloste.