Millaista koiran kakan pitäisi olla?

Koiran ulosteen laatu voi vaihdella päivästä toiseen ja se on ihan normaalia. Joku kerta kakka on hieman pehmeätä ja tummaa, joku toinen kerta se on melko kiinteää, vaaleaa papanaa. Jopa saman ulostekerran sisällä voi tulla hieman vaihtelevaa tuotosta.

Tärkeää on se, ettei koirasi kakka ole jatkuvasti löysähköä, limaista tai puuromaista. Se ei myöskään saa olla jatkuvasti kovaa, kuivaa papanaa.

Koiran tulisi ulostaa vaivatta yksi tai kaksi kertaa päivässä, riippuen ruoan määrästä ja koiran aktiivisuudesta. Satunnaisesti koira voi olla jonkun päivän ulostamattakin. Jos koira ei pysty pidättämään ulostetta, sillä on ripuli.

Lue lisää koiran ripulin hoitamisesta täältä.

Ruoka vaikuttaa kakan laatuun ja määrään

Kuivamuonaa syövän koiran ulosteen määrä ja koostumus on usein hyvin tasalaatuinen. Moneen kuivamuonaan lisätään erilaisia kuituvalmisteita, jotta ulosteen laatu olisi kiinteämpi ja vähemmän haisevaa. Kuivamuonien laaduissa on suuria eroja. Jos koirasi ulostaa paljon ja usein, on syytä vaihtaa ruokamerkkiä tai siirtyä luonnolliseen ruokintaan.

Luonnollisella ruokinnalla koiran ulosteen määrä vähenee tavallisesti noin puoleen siitä, mitä se oli kuivamuonalla ruokittaessa. Ulostetta muodostuu vähemmän, koska ruoassa ei ole ylimääräisiä täyteaineita, kuten viljaa tai suurta määrää kuituja. Ulosteen värissä ja koostumuksessa on tavallisesti suurempaa vaihtelua kuin kuivamuonalla ruokittaessa. Se on täysin normaalia, koska koiran syömät ruoka-aineet voivat vaikuttaa kakan ulkonäköön.

Kuivamuonassa on säilöntäaineita ja osa niistä imeytyy koiran elimistöön. Ne voivat poistua kuona-aineina erityksen, kuten hengitysilman, ihon tai virtsan kautta tai kertyä elimistöön. Loput säilöntäaineista erittyvät ulosteen mukana eli säilöntäaineita on koiran kakassakin. Kuivamuonakakka jää usein löyhkääväksi, limaiseksi kasaksi mätänemään ja homehtumaan. Säilöntäaineiden takia se ei maadu luonnolliseen tapaan, vaan huomattavasti hitaammin kuin “raakaruokakakka”, joka kuivahtaa vaaleaksi ja murenevaksi palleroksi. Raakaruokakakka maatuu nopeammin, koska se ei sisällä säilöntäaineita.

Melko tyypillistä "raakaruokakakkaa". Ensin on tullut kuivampaa ja vaaleampaa tuotosta, niin sanottua luukakka ja sama pötkylä jatkuu ruskeampana kakkana. Koira oli edellisenä päivänä syönyt tavallista enemmän luuainesta.

Mitä koiran kakka voi paljastaa sinulle?

Tarkkaile ulostetta joka kerta, sillä kakka on hyvä mittari monessa asiassa. Normaalisti koiran ja kissan tulisi kakata kerran tai kaksi kertaa päivässä. Pentu kakkaa luonnollisesti useamman kerran päivässä. 

Kakan tulisi olla sopivan kiinteä makkara, ei liian kovaa, eikä liian löysää. Sopiva koostumus on ikään kuin muovailuvahaa tai piparkakkutaikinaa.

Koira kakkaa paljon

Jos ruoassa ei ole riittävästi energiaa, koira joutuu syömään enemmän, jotta se ei laihtuisi. Suurentunut ruokamäärä aiheuttaa suuremman määrän kakkaa. Isot ulostekasat voivat kertoa siitä, ettei ruoka sovellu.

Kuivamuonaa syövä koira kakkaa noin kaksi kertaa enemmän kuin raakaruokaa syövä. Ulostetta voi tulla runsaasti myös silloin, kun koira on syönyt paljon luuta.

Laadukaskin ruoka voi aiheuttaa suuren määrän haisevaa ulostetta, jos on imeytymishäiriöitä tai suolisto-ongelmia. Ota silloin yhteyttä eläinlääkäriin ja ravintoterapeuttiin.

Koira ei kakkaa, koiralla on ummetus

Jos koira yrittää ulostaa mutta mitään ei tule, voi syynä olla liian kova kakka tai ummetus. Ensiapuna voit antaa oliiviöljyä, parafiiniöljyä tai vaikka Levolacia. 

Mikäli ummetus vaivaa usein, ruokavalio on syytä tarkistaa yhdessä ravintoterapeutin kanssa. Myös kasvaimet, limakalvon sairaudet, selän ja lantion sairaudet ja lihaskireydet sekä kipu voivat olla pitkään jatkuneen ummetuksen tai ulostamisvaikeuksien syynä. Konsultoi tarpeen mukaan myös eläinlääkäriä, koirien fysioterapeuttia, hierojaa, osteopaattia tai kiropraktikkoa.

Koiran kakka on tummaa tai lähes mustaa

Kakka voi olla tosi tummaa tai lähes mustaa, jos koira on syönyt paljon mustikoita, sisäelimiä, sydäntä tai veristä ruokaa. Nämä ruoka-aineet voivat myös löystyttää ulostetta.

Jos koira ei kuitenkaan ole syönyt mustikoita, sisäelimiä, sydäntä tai verta ja kakka on silti todella tummaa tai mustaa, se voi olla merkki vakavammasta suolisto-ongelmasta tai suoliston verenvuodosta. Tarkista myös koiran lääkkeiden sivuvaikutukset. Ota yhteyttä eläinlääkäriin ja kerää tarvittaessa näyte kakasta.

Verta koiran kakassa tai musta kakka

Ulosteen pinnalla olevat pienet, kirkkaanpunaiset pisarat tai viirut johtuvat useimmiten pienistä haavaumista peräaukolla. Varmista, että kakka ei ole liian kovaa. Tarkkaile tilannetta ja ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos ongelma jatkuu. Musta tai verinen kakka voi olla merkki vakavammasta suolisto-ongelmasta tai suoliston verenvuodosta. Tarkista myös koiran lääkkeiden sivuvaikutukset. Ota yhteyttä eläinlääkäriin ja kerää tarvittaessa näyte kakasta.

Kuivaa, kovaa ja vaaleaa kakkaa

Luupitoinen ruoka tekee kakasta kuivemman ja kovemman. Jos koira syö luuta, ulosteesta voi tulla vaaleankeltaista, jopa valkoista pientä papanaa tai kakka voi olla hiekkamaista. Tämä on ihan normaalia silloin, kun sitä esiintyy satunnaisesti koiran/kissan syötyä enemmän luuainesta.

Jos koiralla on jatkuvasti vaaleaa ja kuivaa ulostetta, se saa liikaa luuta. eläimen tulisi kakata vaivattomasti kerran tai kaksi kertaa päivässä.

Jos koira kakkaa useita kertoja päivässä pieniä kovia kikkareita, on uloste liian kovaa ja riskinä on ummetus. Ruokavalio on hyvä tarkistuttaa yhdessä ravintoterapeutin kanssa.

Löysä ja limainen uloste

Ruokavalion muutoksen yhteydessä uloste voi olla hiukan normaalia löysempää ja limaisempaa. Tämä on normaalia. Liiallinen rasvan tai sisäelinten saanti aiheuttaa myös ulosteen löystymistä.

Jos limaisuus ja löysyys jatkuu pidempään, voi suolisto olla ärtynyt ja riskinä on lievä suolistotulehdus.

Löysä ja limainen uloste, joka haisee

Jos koiralla on ärtynyt suoli tai suolistotulehdus, se näkyy ulosteen limaisuutena ja uloste on myös löysää ja haisevaa. Ota silloin yhteyttä eläinlääkäriin ja Koiran ravintoterapeuttiin.
Lue lisää koiran ripulin hoitamisesta täältä.

Limapussi ulosteen ympärillä

Joskus kakka on liman peittämä, ikään kuin kakka olisi pakattu limapussiin, on se merkki siitä, että suoliston bakteerimassaa on kerralla poistunut enemmän. Satunnaisesti, noin kerran kuukaudessa tämä on täysin normaalia. Sitä tapahtuu, koska suoliston bakteerikanta uusiutuu jatkuvasti. Myös ruokavalion muutosten yhteydessä limanmuodostus on runsaampaa. Suoliston hyvää bakteerikantaa voidaan tukea antamalla maitohappobakteereja.

Kakassa on sulamatonta ruokaa

Jos ulosteessa on sulamatonta ruokaa, kyseinen ruoka ei ole sulanut hyvin mahassa. Koira/kissa voi tarvita pidemmän aikaa totutukseen. On mahdollista, että kyseinen ruoka-aine ei sovi lainkaan (esim. maissinjyvät ja herneet eivät sula ja kuoret tulevat kokonaisina ulos). Ulosteessa voi olla sulamatonta ruokaa myös stressin vaikutuksesta, koska stressi häiritsee ruoansulatusta ja tuloksena voi olla huonosti sulanut ruoka.

Lue lisää ruoansulatuksen tukemisesta täältä.

Koiran kakassa on maissia. Tämä ei ole vaarallista, vaan merkki siitä, että koiran ruoansulatus ei pysty pilkkomaan maissia.

Luunpalasia koiran kakassa

Jos ulosteessa näkyy sulamattomia luunpalasia, maha ei ole sulattanut kyseistä luulaatua hyvin. Syynä voi olla stressi, joka on häirinnyt ruoansulatusta. Voi myös olla, että maha ei ole vielä sopeutunut sulattamaan kyseistä luulaatua, tai se on ollut kovempaa putkiluuta kuten siipiä tai jalkaluita. Näitä on usein erilaisissa luumurske-tuotteissa ja joissakin täysravinnoissa ja luupitoisissa jauhelihoissa.

Koiran kakka on keltaista ja haisevaa

Mikäli uloste on jatkuvasti löysähköä, keltaista ja haisee pahalle, se voi olla merkki haiman vajaatoiminnasta. Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos ongelma jatkuu pidempään.

Lue lisää haiman vajaatoiminnasta täältä.

Koiran kakka on harmaata, tai puuromaista

Harmahtava kakka, joka haisee pahalle ja on löysää voi olla merkki häiriöstä sapen tuotannossa. Myös haiman ongelmat voivat esiintyä harmaana ulosteena.

Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos ongelma jatkuu pidempään.

Koiran kakassa näkyy matoja tai ”riisinjyviä”

Heisimatotartunnassa voi näkyä riisinjyviä muistuttavia matojen jaokkeita kakassa tai peräaukon ympärillä. Joskus voi nähdä jopa kiemurtelevia matoja. Muista, että kaikki suolistoloiset eivät näy paljaalla silmällä ulosteessa ja ulostenäyte on syytä tutkituttaa säännöllisesti. (Katso madotusohje alempana.)

Koira syö omaa kakkaa

Ulosteiden syönti eli koprofagia liitetään usein haiman toimintahäiriöihin, mutta siihen ei ole löydetty yksittäistä fysiologista perustetta.

Kakan syöminen voi olla myös oire tylsyydestä tai koiran opittu tapa saada huomiota omistajalta. Ravintoaineiden puutoksista kärsivä koira kiinnostuu omista tai toisten koirien ulosteista.

Jos koiralla on ruoansulatusongelmia, kaikki ravinteet eivät imeydy ruoasta ja koira kärsii ravintoaineiden puutoksista. Ulosteen mukana lähtee ravintoaineita, kun elimistö ei ole niitä imeyttänyt. Ota yhteyttä eläinlääkäriin ja Koiran ravintoterapeuttiin, jos ongelma jatkuu pidempään.

Koira syö jäniksen, hirven tai hevosen papanoita

Toisen eläimen kakkakikkareiden syömisessä voi olla kyse samoista asioista, kuin silloin kun koira syö omia ulosteita. Yksiselitteistä, fysiologista syytä ei ole löydetty, vaan syyt voivat olla moninaiset. Koira saattaa kokea papanat maistuviksi tai ravinteikkaiksi.

Jäiset kikkarat ovat monen koiran superherkkua – tai sitten on vain kivaa popsia jäisiä, hampaissa narskuvia kikkareita. Ongelman syynä voi olla tekemisen puute tai huomion hakeminen.

Syömällä kasvissyöjien ulosteita, koira saa puolisulanutta ruohoa eli kuituja ja bakteereita. Niiden hyötyjä ei kuitenkaan ole voitu osoittaa, vaikka ennen vanhaan koiran ripulia hoidettiin antamalla sen syödä hevosen, jäniksen tai hirvieläimen kakkaa. Vältä hevosten lantaa ellet ole täysin varma siitä, milloin hevosta on madotettu tai lääkitty, koska kakassa voi olla lääkeaineiden jäämiä.

Millaista koiran kakan sitten pitäisi olla?

Koiran tulisi ulostaa vaivatta kerran tai kaksi kertaa päivässä riippuen ruoan määrästä ja koiran aktiivisuudesta. Pentu kakkaa luonnollisesti useamman kerran päivässä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että koira kakkaa yhtä monta kertaa kuin syö aterioita päivässä. Jos pentu syö kolme ateriaa päivässä, on tavallista että se kakkaa kolme kertaa päivässä.

Kakan pitäisi olla kiinteää ja samalla riittävän pehmeää, että se on helposti ulostettavissa. Kun poimit kikkareen nurmikosta, sen ei tulisi tarrautua kiinni ruohoon, vaan saat sen siististi poimittua pois. Kun kakka on pussissa ja puristat pussia niin, että kikkare jää peukalon ja etusormen väliin, kakan pitäisi olla sen verran pehmeätä, että se antaa periksi tai katkeaa. Koostumus on kuin piparkakkutaikina tai muovailuvaha eli pehmeää ja samalla kiinteää.

• Kakka ei saa olla jatkuvasti löysähköä, limaista tai puuromaista.
• Kakka ei saa olla jatkuvasti kovaa, kuivaa papanaa.
• Kakassa ei saisi olla näkyviä, isoja palasia sulamatonta ainesta.
• Kakassa ei saa olla verta.

Tarkista taulukosta onko koirasi kakka sopivaa!

Tuotos tulisi olla keskimäärin luokkaa 3 – 4. On normaalia, että ulosteen laatu vaihtelee hieman pehmeästä ja tummasta melko kiinteään, vaaleaan papanaan, noin taulukon luokkien 2 – 5 välillä.

Bristol stool chart mukainen luokitus:

Madotus ja ulostenäytteen tutkiminen

Kaikki loiset eivät näy paljaalla silmällä ulosteessa ja loistutkimus tehdään ulostenäytteestä. Aikuisella, perheen ainoalla koiralla madotus tulisi tehdä ulostenäytteiden mukaisesti tarvittaessa. Kun eläimen loishäätölääkityksen tarve tutkitaan, vältytään turhalta lääkitsemiseltä ja loiskantojen mahdollisesti kehittyvältä lääkeresistenssiltä. Loistutkimuksen tuloksen perusteella eläinlääkäri suosittelee eläimen elämäntilanteeseen sopivaa toimintatapaa madotukseen.

Koirien ja kissojen sisäloiskannoissa on tavattu toistaiseksi vain yksittäisiä resistenttejä matoja. Resistenssin kehittyminen on kuitenkin mahdollista, ja siksi matolääkkeitä tulisi käyttää harkiten.

Rutiininomaisesta, 2 kertaa vuodessa tapahtuvasta madottamisesta tulisi pyrkiä eroon. Nykysuositusten mukaan on siis parempi tutkia, onko kissalla tai koiralla sisäloisia kuin antaa matolääke varmuuden vuoksi säännöllisesti. Jopa yli 90 % koirien ja kissojen madotuksista ovat turhia.

Jotkut eläimet voivat kuitenkin tarvita sisäloishäätöä huomattavasti useamminkin. Esimerkiksi tuoretta, pakastamatonta riistalihaa syövän metsästyskoiran riski saada loistartunta on huomattavasti suurempi kuin kuivamuonaa syövän sisäkissan. Ulostenäyte kannattaa tutkituttaa kaksi kertaa vuodessa ja aina, jos epäilee loistartuntaa.

Ulostenäyte kerätään kolmelta päivältä yksi teelusikallinen samaan purkkiin ja toimitetaan tutkittavaksi esimerkiksi eläinlääkärille, Ruokavirastoon tai Vita-laboratorioon.

Nykyään on saatavilla perinteisen flotaatiotestin lisäksi myös antigeenitesti, johon riittää yhden päivän/yhden ulostuskerran ulostenäyte. Näyte otetaan sille tarkoitettuun purkkiin ja säilytetään jääkaappilämpötilassa ja toimitetaan mahdollisimman pian eläinlääkäriasemalle tai tutkivaan laboratorioon.

Lisäohjeita näytteen keräämiseen ja lähettämiseen saa Vita-laboratoriosta, Ruokavirastolta tai hoitavalta eläinlääkäriltä. Eläinlääkäreiden vastaanotolla ulostenäytteen tutkiminen maksaa 20–50 euroa ja Vita-laboratorioon lähetettynä 29 euroa (11/2023). Ruokavirastoon lähetettynä hinta on 55,17 € (11/2023).

Ulostenäytepurkkeja saa esimerkiksi apteekeista ja eläinlääkäriasemilta. Niitä kannattaa pitää kotona 1–2 kappaletta, jotta saat tarvittaessa nopeasti kerättyä kakkanäytteen.