Millainen on hyvä ravintoneuvoja?

Sinä päivänä, kun huomaat koirasi tarvitsevan parempaa ruokaa kuin mitä kuivat nappulat voivat tarjota, kaipaat ohjeita, apua ja no jotain, mistä lähteä liikkeelle. Jos valitset paremman tavan ruokkia koiraasi rakkaudesta koiraasi ja pitääksesi hänet terveenä, haluat tietysti parhaita neuvoja sen toteuttamiseen. Ja jos haet helpotusta koiran oloon, oli vaivana sitten kutina, ruuan maistumattomuus tai jokin vakavampi sairaus, hyvät ohjeet ovat kullan arvoisia. Ja silloin tarvitset ravintoterapeuttia tai raakaruokintaohjaajaa.

Sillä hetkellä kun avaat internetin ihmeellisen hakukoneen, näet myös hyvin sekavan lajitelman erilaisia käsityksiä, eri painotuksia ja erilaisia ruokavalioita. Aivan kuten ihmistenkin ruokavalioita on moneen junaan, löytyy koirillekin omat ”koulukuntansa”. Varmaan osasit aavistaa tai kuvitellakin, että koiranruokinta-keskustelut ja ideologiat ovat yhtä kuumottavaa ja hermostuttavaa kuin vauvapalstat tai koirien koulutuskeskustelut… On vanhaa, on uutta, on yksioikoista ja monimutkaista, on toimivaa ja toimimatonta ja on mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Mihin siis voi nojata, mihin tai kehen voi luottaa? Kuka on luotettava ja järkevä toimija, sillä koirien ruokinnan ammatti on täysin vapaa temmellyskenttä, toisin kuin suojattu yliopistopohjainen ihmisten ravitsemusterapeutti-nimike. Tässä kerron siitä, mikä määrittelee hyvän ja huonon ravintovalmentajan ja saat ajateltavaa, jotta löydät juuri itsellesi oikean auttajan. Ja jotta sinun koirasi saa parhaat eväät elämäänsä.

Tiede ja tutkimus koiran ruokinnan taustalla

Ruokinta, ruoka ja ravitsemus eivät ole eksaktia tiedettä siinä mielessä kuin esimerkiksi matematiikka tai fysiikka. Suuri määrä tiedosta on paitsi empiiristä eli kokemuspohjaista havainnointia ja mittaamista, mutta myös alati muuttuvaa. Tiedämme vuosi vuodelta enemmän ja kerta kerralta toimimattomia tai haitallisia tapoja korjataan.

Koirien ruokinnan tutkimus on kuin villi länsi, jota on rahoittaneet suurelta osin kansainväliset koiranruuan, pääosin teollisen purkki- tai kuivamuonan valmistajat. Jännä yksityiskohta onkin, että AAFCO:n eli nykyisten koirien ravintosuositusten takana oleva järjestön mukaan ruoka on ”tutkittua” ja täysravintoa, mikäli vähintään 8 koiraa syö kyseistä ruokaa 6 kuukauden ajan ja niistä ainakin 6 selviää koejaksosta ilman huomattavia terveysongelmia.

Kriteerit ovat siis melko löysät ja jopa laadukkaaksi mielletty kuivamuona voi olla koirallesi jopa haitallista.

Toinen vaihtoehto täysravinnon tutkimiseen on analysoida ruuasta ravintoaineet, jolloin koiria ei tarvita ruokintatestiin. Tuo analysointi vain tarkoittaa sitä, kuinka paljon heikkolaatuiseen perusmassaan on lisättävä ainesosia, jotta se täyttäisi ruokinnallisen minimin. Näin tällaisten tutkimusten arvo on mitätön tai vähäinen, kuin jos vertailukohtana olisi ihan oikea ruoka.

Tutkimuksissa lähtökohta on siis yleensä vinossa, aivan kuin ihmisten ruuassa verrattaisiin yhtä pussikeittoa toiseen pussikeittoon, eikä huomioitaisi monipuolista ruokavaliota lainkaan. Niinpä ruokinnan ammattilaisen on jatkuvasti oltava kiinnostunut ruokinnan ja ruuansulatuksen uudesta ymmärryksestä ja pysyttävä tietoisena uusista tuulista, osattava erottaa tähdellinen ja tärkeä tieto valtavasta informaation määrästä. Kriittinen, mutta avoin mieli on avainasemassa uuden tiedon omaksumisessa.

Ravitsemus ammattina on jatkuvan oppimisen tie

Ruokinnan ja hyvinvoinnin yhteys on ilmiselvä - olet mitä syöt, kuten lemmikkisikin. Erinomainen esimerkki kehityksestä on kertomus elefanteista, joita pidettiin eläintarhoissa tai sirkuksissa. Viime vuosisadan alussa norsut saivat hyvää heinää, niitä hoidettiin ja huollettiin, sillä olivathan ne rahanarvoisia paitsi viihdykkeenä eli lipputuloina, myös kalliita hankkia. Luultiin, että niillä oli kaikki mainiosti ja ne elivät 10-20 vuotta. Kuitenkin jossain vaiheessa huomattiin, että luonnonvarainen elefantti eli jopa 70 vuotiaaksi ilman ihmisen sekaantumista asiaan. Miten se voi olla mahdollista? Mitä sellaista elefantti sai luonnossa, jota sille ei kyetty tarjoamaan ihmisten hoidossa?

Tutkittaessa luonnonvaraisia norsuja huomattiin monipuolisen kasvisruokavalion olevan avain: kukkia, puun kuorta, siemeniä, juuria, hedelmiä ruohon lisäksi ja kun myöhemmin vielä oivallettiin, että ruokavalio on riippuvainen vuodenkierrosta eli ruokavalio on kausittain erilaista, välillä kukkia, välillä hedelmiä ja välillä siemeniä, niin ymmärrys elefanttien hyvinvoinnista kasvoi kohisten. Puhumattakaan viimeisestä huomiosta: norsut söivät yllättävän paljon myös ötököitä, hyönteisiä ja matoja eli saivat eläinproteiinia kaiken kasvisruokansa ohella.

Mutta miten norsut ja koirat liittyvät toisiinsa? Kummassakin tapauksessa meillä ihmisillä on vastuu pyrkiä parhaaseen silloin, kun eläimet ovat vastuullamme. Ei pelkästään kuvitelmien kautta tai ravintoaineita laskien, vaan ymmärtämiseen siitä, millainen on lajityypillinen elämä ja ruokavalio. Se ei tarkoita että susi ja koira olisivat sama asia, mutta näistä voimme johtaa ymmärrystä kumpaiseenkin, ihmisen parhaaseen ystävään ja sen villiin sukulaiseen. Laaja-alainen ymmärrys ja fysiologinen opiskelu, uuden oppiminen ja havainnointi on keskeisiä hyvinvoivan lemmikin omistamisessa.

Millaisiin neuvoihin siis uskoa ja luottaa, niihin jotka vertaavat koiraa suteen vai niihin, joissa lasketaan grammoja ja vitamiinilisiä? Kerääntynyt tieto ja kokemus ovat osoittaneet, että koira ei ole suoranaisesti susi, eikä toisaalta mekaaninen robotti. Raaka monipuolinen ja aito ruoka yhdistettynä toimivan arjen, virikkeiden ja levon sekä liikunnan kanssa ovat parasta ehkäisyä stressille, sairauksille ja oikea tie fyysiseen sekä psyykkiseen tasapainoon. Toisinsanoen mahdollisimman lajityypillinen elämä kokonaisuudessaan ja ravinto sen mukaisesti on kaiken a ja o.

Mistä tunnistat luotettavan ravintoneuvojan?

Mutta mistä voi löytää sellaisen ravitsemuksen ammattilaisen, joka ymmärtää lajityypillisyyttä sekä kokonaisuutta  tai miten voi tietää, kuka on oikeanlainen auttaja juuri minulle ja koiralleni?

Peukalosääntöinä voisi pitää muutamaa perustaitoa ja -tietoa: raakaruokintaohjaajan tai ravintoneuvojan tulee osata perustella asiansa ja perustaa oppinsa parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Biologian, fysiologian ja ravitsemustieteiden perustiedot ovat kaiken pohjalla, jolloin tieto ja kokemus lyövät kättä. Ruuansulatuksen, ruoka-aineiden ja niiden ravitsemuksellisten hyötyjen tulee olla ymmärrettynä, mutta myös käyttäytymisen ja stressin vaikutus tulee huomioida. Koira on aina perheensä yksi elävä jäsen.

Mistä ravintoneuvoja on saanut oppinsa?

Opiskellessa ravintoa ja ruokintaa työkseen tai harrastuksekseen, on tärkeää, että opettaja on pätevä. Raakaruokintaohjaajien opettajalla pitää olla todella monipuolinen ja vahva tausta. Kaikki opiskelu on hyvästä, mutta erityisesti elintarvikealan, laboratorian, tuotekehityksen, koiran fysiologian, ravintoterapian ja ravintoaineiden, anatomian, fysiologian, tautiopin ja sairauksien, psykologian/psykiatrian ja neurologian tuntemusta.

Opettaja on perehtynyt luontaislääketieteen ja länsimaisen lääketieteen mukaiseen tautien määritykseen, tutkimuksiin ja hoitoon niin ihmisten kuin eläinten osalta sekä osaa valmentaa näitä. Ihmisten ravitsemustuntemus on niin paljon tutkitumpaa ja monipuolisempaa, kuin minkään eläimen. Esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhassa ammattilaisten tiimi tekee valtavasti työtä ymmärtääkseen yhä paremmin lajityypillistä ruokintaa ja hoitoa. Mikäli opettajalla on pääsy ja mahdollisuus olla osallisena tuossa työssä, antaa se valtavasti näkemystä lisää.

Sen sijaan mikäli asiantuntija itse ei ole saanut aikaiseksi suorittaa mitään tutkintoa, vaan on itseoppinut ja ”paljon lukenut eri artikkeleita”, epäilisin hänen pitkäjänteisyyttään ja kykyään nähdä laajemmin kuin sen mitä haluaa nähdä.

Tutkinnon varsinaisessa suorittamisessa on pakko katsoa kokonaisuutta, oppia uutta ja avata ajattelua myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Itseoppinut on saattanut lukea vain omaa agendaa vahvistavia tietoja ja jättää muu huomiotta, aivan kuten näemme internetin keskustelupalstojen riitelyissä tapahtuvan. Mekanismi on sama kuin silloin, jos toivot vauvaa, näet vauvoja joka puolella tai jos unelmoit uudesta koiranpennusta, niitä vipeltää kaikkialla - mutta et välttämättä edes huomaa seniorikansalaista, ihmistä tai koiraa. 

Monipuolinen eläinten ja ihmisten ymmärtäminen auttaa työssä ja harrastuksista vaikkapa metsästys ja kalastus antavat käsitystä luonnon kiertokulusta, saaliseläinten anatomiasta ja ravintoketjuista. Olet mitä syöt pätee myös saaliseläinten kohdalla, eroja huomaa vertaamalla vaikka viljeltyä ja villiä lohta tai broileria ja villejä lintuja. Vapaatkin linnut voivat kärsiä teollisen ja keinotekoisen elämämme oireista: “McDonald'sin-linnuiksi” kutsutaan sellaisia varpusia ja lokkeja, jotka parveilevat kaupungeissa saalistaen ranskanperunoita ja hampurilaisen jämiä. Sellaisten lintujen terveys reistailee eikä niiden poikaset välttämättä pääse lainkaan lentoon huonon höyhenistön ja heikentyneen luuston takia.

Lajityypillinen ravinto on hyvinvoinnin edellytys

Kaiken juuri on siis lajityypillisyys. Se, että ruuan sisältö, ruokintatapa ja koostumus ovat mahdollisimman hyviä ja juuri kyseiselle eläinlajille sopivia, kuten norsuista saimme oppia. Meistä jokainen haluaa tarjota omalle perheenjäsenelle parasta, myös sille karvaiselle yksilölle. Yksikään koira ei ole syntynyt syömään kuivia nappuloita, eikä ainutkaan täytä kriteereitä keskiarvoisesta purkkiruokailijasta. Jokainen koira on paitsi lajinsa jäsen, myös omanlaisensa. 

Keskiarvoista puheenollen, olipa kerran hävittäjälentäjiä ja heidän lentokoneitaan, joita pyrittiin tekemään paremmiksi ja turvallisemmaksi lentäjille. Vanhat penkit olivat olleet ”vain penkkejä” ja osa piloteista tuskastui lentäessään, sillä epämukavuus istuimissa vaikeutti lentämistä tai hallintalaitteiden käyttöä, aiheutti jopa vaaratilanteita. Paikalle kutsuttiin asiantuntijaryhmä. Jokainen pilotti mitattiin tarkasti, pituus ja istuinsyvyys sekä korkeus ja käsien ulottuvuus ja laskettiin arvot. Näin kehitettiin pilottien keskiarvoon perustuva penkki, jonka piti ”pelastaa” lentäjät. Uusien penkkien tultua jokaikinen pilotti oli tyytymätön ja valituksia tulvi enemmän kuin ennen uudistusta!

Asiaa tutkittaessa löydettiin kummallinen yksityiskohta: kukaan piloteista ei vastannut keskiarvoa, ei yksikään. Näin ollen keskiarvoinen penkki, millintarkasti laskettu, ei sopinut kenellekään ja vihdoin keksintönä oli säädettävä istuin. Muistetaan siis kiittää noita menneisyyden pilotteja ja asiantuntijoita joka päivä ajaessamme omilla autoillamme säädettävine penkkeinemme.

Niinpä ravintoneuvojakaan ei voi määritellä keskiarvoisesti, että koiran tarve on 333 grammaa lihaa ja multivitamiinipilleri päivässä, sillä asiakkaana voi olla joko pikkuinen, terhakas Chihuahua tai valtava ja nirso Akita, ylivilkas pentu tai laiskanpulskea sohvaperuna, herkkävatsainen harrastekoira tai teräsmummo, jota ei pikkuasiat hätkäytä, mutta joka rakastaa verilättyjä.

Vastuullinen ravintoneuvoja tekee yhteistyötä 

Hyvän raakaruokintaohjaajan tärkeä mittari on myös yhteistyökyky eri tahojen kanssa. Lemmikkien kanssa toimiminen ja etenkin terveyden edistäminen on moniammatillisen yhteistyön takana. Vastuullinen ravintoneuvoja osaa ohjata koiran omistajineen eteenpäin muiden asiantuntijoiden pariin tarpeen vaatiessa (eläinlääkäriin, fysioterapiaan, käytösneuvojalle), eikä yritä parantaa kaikkea ruualla. On osattava tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja käsiteltävä asioita monelta kannalta ja järkevästi, tehdä tiiviisti yhteisen hyvän puolesta työtä eläinlääkäreiden, koira-alan muiden ammattilaisten (kuten hierojien, kouluttajien, trimmaajien tai kasvattajien) ja esimerkiksi raakaruokaa myyvien kauppojen tai valmistajien kanssa. 

Koiran huono käytös voi johtua vatsakivuista, joka johtuu sopimattomasta ruuasta tai ruokahaluttomuus voi johtua hampaiden kunnosta, löysä vatsa voi johtua stressistä tai väärästä herkusta tai olla kiertävä vatsatauti. Me emme elä kuplassa, vaan jokainen osa-alue vaikuttaa tavalla tai toisella myös lemmikkiemme elämässä ja kun kokonaisuus osa kerrallaan toimii, olemme voittajia, niin koiran omistajat kuin koiratkin. 

Taitava ja osaava Raakaruokintaohjaaja® on inhimillinen ja osaa käytöstavat oman asiantuntemuksensa lisäksi. Oikea ruokinnan ammattilainen on aina ystävällinen ja kärsivällinen, käyttäytyy ammattimaisesti ja järkevästi. Kun tarvitset ravitsemukseen apua, sinun tulee saada sitä luotettavasti ja rehellisesti, annettujen ohjeiden pitää olla turvallisia ja luvatut palvelut tarjota. Ruokinnan ohjaajan tehtävä on kuunnella, kannustaa ja ohjata, ei suinkaan päteä omaa erinomaisuuttaan. Rehellisyys ja vahvuus on olla muutoksessa mukana pitäen silti kiinni koiran parhaasta silloinkin, kun omistaja haluaisi mennä matalimman aidan kautta. 

Kuvittele tilanne, että menet syömään ravintolaan herkullista pihviannosta ja tilaat sen kypsänä, koska saat vatsanpuruja muuten. Tarjoilija tuo annoksen eteesi: verta valuvan pihvin, kärähtäneet perunat ja vedellä jatketun viinin. Mainitessasi asiasta, saat tylyä kohtelua ja ylimielisen vastauksen, että kyllä meidän kokki tietää paremmin kuin sinä ja viini on alkoholismin alku. Palaatko tuohon ravintolaan uudelleen? Samoin voimme ajatella raakaruokintaohjaajasta tai ravintoneuvojasta. Tyly tai ylimielinen käytös eivät kuulu auttajan tai neuvojan työkaluihin, vaan ymmärtävä ote ja ihmisen sekä eläimen huomioon ottava asenne. 

Mistä löydät luotettavan Raakaruokintaohjaajan?

Voit ajatella raakaruokintaohjaajaa palvelun ammattilaisena, sinä ja koirasi olette asiakas ja ansaitset hyvää ja mukavaa palvelua. Jos joudut ottamaan vastaan pilkkaa tai pelottelua tai muuten ala-arvoisia kohtelua, olet varmasti väärässä paikassa. Asiansa osaava ravintoneuvoja kykenee auttamaan sinua ja lemmikkiäsi turvallisesti, luotettavasti ja ystävällisesti. 

Kun haluat koirasi voivan parhaimmalla tavalla, varmista että ravintoneuvojasi todella ymmärtää koirasi ja perheesi parasta. Sillä viime kädessä juuri sinä olet vastuussa karvaisen ystäväsi hyvinvoinnista, sen iloisuudesta ja sen terveydestä. Lopuksi mieti sitä ajatusta, että koiran hajuaisti on monituhatkertainen sinun hajuaistiisi verrattuna. Koira kuulee 4 kertaa enemmän tai paremmin kuin sinä, jopa ääniä joista sinä et tiedä mitään. Sinun makuaistisi on virittyneempi, mutta koiran makuaisti ei silti ole niin mitätön asia että se voisi syödä kuivia keinotekoisia nappuloita koko ikänsä sairastumatta tai tylsistymättä. Ethän sinäkään voi.

Palataan vielä niihin norsuihin ja pieneen knoppitietoon niistä. Elefantin hajuaisti on vielä tuplaten koiraakin parempi ja kuuloaisti on niin herkkä, että ne kuulevat kilometrien päähän, eivätkä voi sietää ampiaisten surinaa! 

Sinun tehtäväsi on siis tarjota herkullista, kunnollista ruokaa ja raikasta vettä, viettää aktiivista aikaa, pitää hauskaa ja nauttia elämästä koirasi kanssa sekä olla koirallesi sen perhe ja luotettavin ihminen maan päällä. Ruoki koiraasi rennosti, mutta aidolla, laadukkaalla ruualla - kuten itsesikin tai lapsesi. Koira antaa takaisin pyyteettömän rakkautensa ja välittömän läsnäolonsa jokaisena päivänään. 

Lajityypillisyyteen koulutetut Natural Pets Academyn RaakaruokintaohjaajatⓇ ovat sinun tukenasi niin lähellä kuin verkossa.