Haiman vajaatoiminta koiralla - Jeppe

Saksanpaimenkoiralleni Jepelle puhkesi haiman vajaatoiminta ja hän kärsi sairauden aiheuttamista ruoansulatusvaivoista. Jeppe oli menehtyä oireisiin, vaikka sairautta hoidettiin sekä perinteisellä lääkityksellä että luontaishoidoilla, kuten homeopatialla ja akupunktiolla.

Puuropohjainen kotiruoka toi hieman helpotusta ruoansulatusvaivoihin, mutta iho-ongelmat ja herkkävatsaisuus olivat laihuuden lisäksi edelleen riesana. Yhtenä päivänä törmäsin netissä artikkeliin, jossa väitettiin viljatuotteiden olevan koirille sopimatonta ruokaa. Siitä alkoi oma matkani koirien ravitsemuksen ja hyvinvoinnin tielle.

Jeppe

Jeppe tuli minulle 9 kuukauden ikäisenä syyskuussa 2002. Ensimmäisen talven aikana Jepellä oli muutaman kerran ripulia ja yksi todella paha ripuli- ja oksennustauti. Kotikonstein nämä menivät kuitenkin ohi, eikä muuta epäilty siinä vaiheessa. Jepellä oli töhnivät korvat, mutta ne eivät kuitenkaan olleet tulehtuneet.

​Kevään 2003 aikana Jepellä alkoi tyypilliset haiman vajaatoiminnan oireet, yhä ripulia useammin, suuri ruokahalu, laihtuminen, runsaat ja pahanhajuiset keltaiset ulosteet, ilmavaivoja, omien ulosteiden syönti jne. Ensin tätä hoidettiin ”tavallisena läpipaska sakemannina” eli muutama antibioottikuuri, paljon maitohappobakteereita, madotus ja ruoan vaihto erikoiskuivamuonaan.

Haiman vajaatoiminta

Ruokahalu oli enemmän kuin kiitettävä ja ulostekin oli siten aika runsasta, eikä Jeppe aina jaksanut pidätellä koko päivää. Kesän aikana Jepen oireet pahenivat entisestään. Saimme taas antibioottia, uuden madotuskuurin ja ruoka vaihdettin hypoallergeeniseen kuivamuonaan. Oireet helpottivat hieman, mutta kunto huononi silti. Lopulta eläinlääkäri otti haimakokeen ja Jepellä todettiin TLI-testillä haiman vajaatoiminta 1½ vuotiaana elokuussa 2003.

Eläinlääkärit eivät osanneet tarjota lääkityksen lisäksi muuta kuin allergia-/lääkekuivamuonaa ja antibioottikuureja. Lääkitys tapahtuu lisäämällä ruokaan haimaentsyymejä eli joko raakaa haimaa tai teollista jauhetta.

​Sairauden selvittyä Jeppe painoi 24kg ja oli todella laiha. Myös turkki oli todella huonossa kunnossa, kiilloton ja rasvaisen tuntuinen. Kunto koheni lääkityksen avulla todella nopeasti. Syksy ja talvi menivät hyvin. Talven aikana asiaan sen enempää perehtymättä ystäväni suosituksesta siirryimme nappulasta puuro-/liharuokintaan. Silloin en vielä sen koommin ajatellut ruoan merkitystä koiran hyvinvointiin. Lähinnä ajattelin, että kotiruokinta olisi halvempi tapa ruokkia koiraa ja se olisi paremmin sulavaa sekä lisäaineetonta. Tästä alkoi kiinnostus koiran ruokintaan ja aloin ottaa enemmän selvää kotiruokinnasta.

​Alkuvuodesta 2004 Jeppe oli hyvässä kunnossa, painoa oli 31kg. Tammikuussa oli rokotukset, samalla kuvattiin lonkat (B:t ja kyynäret 0) ja saatiin B-vitamiinipiikki. Keväällä törmäsin henkilöön, joka oli silloin juuri valmistunut eläinten luontaisterapeutiksi. Silloin Jepen vointi oli hyvä, mutta meillä oli vaikeuksia saada vatsa pysymään hyvässä kunnossa ja paino alkoi hitaasti tippua. Jeppe kävi muutaman kerran vyöhyketerapeutilla ja ruokavalioon tehtiin vähän muutoksia. Puurosta jätettiin pois huonosti sulava ohra ja tumma riisi, liha vaihdettiin vähärasvaisemmaksi ja lisättiin kasvisten määrää. Tällä ruokavaliolla vatsa pysyi vähän paremmassa kunnossa, mutta ongelmat eivät poistuneet.

Koira laihtuu ja ihottuma alkaa vaivata

Oireilu jatkuu lääkityksestä huolimatta

​Kesän ja syksyn 2004 aikana Jeppe laihtui reilusti, eikä vatsa tahtonut millään pysyä kunnossa. Pienikin stressi tai muutos ruokavaliossa sekoitti vatsan täysin. Yritin muuttaa kaiken mahdollisimman helposti sulavaksi, haudutin puuroa pitkään ja soseutin sen, lihan annoin mahdollisimman pieneksi jauhettuna yms. Annoin vähärasvaista lihaa, kun vatsa ei kestänyt rasvaa paljon. Tarjosin hiilihydraatit ja proteiinit eri aterialla, jotta ne imeytyisivät paremmin.

Kesän alussa Jeppe sai yhden kukkatippakuurin ja yhtä homeopaattista ainetta. Kesällä ilmestyi ensin ristiselkään hotspotin näköinen ihottuma, mikä kuitenkin kuivui parissa päivässä ja sitten hilseili pois. Hilseily kuitenkin jatkui läpi syksyn tällä alueella. Kesän aikana haiseva ihottuma, punaisia, tummia ja kutiavia täpliä levisi jalkoväliin. Jeppe haisi sairaan kuvottavalle, haju oli aavistus makea ja muistutti mätänevän lihan hajua. Kesän ja syksyn aikana ihottuma levisi laajalle alueelle jalkovälissä, vatsan alle, kainaloihin ja korviin.

Ihottuma muuttui sitten keltaisemmaksi ja töhniväksi, karva lähti kokonaan näiltä alueilta. Syyskuussa myös kasvoista lähti karvat ja siihen ilmestyi näitä samoja näppylöitä, pahimmat leuan alla korvissa. Korvat Jeppe raapi useamman kerran verille asti.

Koiralla on kaljut silmänympärykset ja korvanlehdet.

Elokuussa 2004 eläinlääkäri otti kaikki veriarvot, jotta varmistuisi, ettei muissa sisäelimissä ole vikaa. Kaikki arvot olivat normaalit. Haiman vajaatoimita näkyi luonnollisesti edelleen, koska haima ei surkastuttuaan parane. Eläinlääkäri totesi, että tämä ei voi olla muuta kun allergiaa ja tarjosi jälleen kerran allergiakuivamuonaa, antibiootteja ja desinfioivaa shampoota. Hänen mielestä kotiruoka ei olisi hyvä vaihtoehto ja kauhisteli kun kieltäydyin kuivamuonasta. Hän tokaisi, että tulet sitten hakemaan sitä myöhemmin, kun ei koira tuolla nykyisellä ruualla parane. Painoa Jepellä oli 26kg.

Luontaisterapeutti suositteli käymään kokeneemmalla homeopaatilla / luontaisterapeutilla, jotta saataisiin Jepelle apua. Noudatin ohjeita ja Jeppe sai muutaman homeopaattisen aineen avuksi ihon paranemiseen ja ravinnon imeytymiseen. Tämä ensin kiihdytti kuonan poistumista ja ihottuma paheni, jonka jälkeen suunta muuttui parampaan päin.

Koira laihtuu ja ihottuma vaivaa

Loka-marraskuussa Jepen kaulaankin ilmestyi karvaton kämmenen kokoinen läntti, mikä haisi ja oli kostea. Tällöin iho oli hieman parantunut jalkovälistä. Avuksi käytettiin välillä ja tilanteen mukaan myös muita akuutteja homeopaattisia aineita. Homeopatian ja vyöhyketerapian avulla iho lähti hitaasti paranemaan, mutta Jepelle ei painoa tullut.

Jalkoväli oli lokakuussa ollut punaisen, märkivän ihottuman peitossa ja vielä joulukuussa täysin karvaton ja ärtynyt. Samoin myös kainalot, kaula ja korvat.

​Marraskuussa alkoi jo iho olla melko hyvä, edelleen nämä kohdat oli karvattomat ja haju hieman lieventynyt. Tosin vatsa oireili jatkuvasti enemmän tai vähemmän, eikä painoa juuri tullut lisää. Jeppe painoi nyt 27kg.

Syksyn 2004 aikana perehdyin internetin ja kirjojen avulla koiran luonnolliseen ruokavalion ja viljojen sopimattomuuteen, näin siirsin Jepen BARF:ille joulukuun alussa.

Apua ruokavalion muutoksesta

Jepen kunto lähti todella hyvin paranemaan, tuloksia alkoi näkyä jo parissa viikossa. Ensin huomasin ulosteen kiinteytyvän ja kutinan hellittävän. Painoa tuli kuukaudessa kaksi kiloa lisää ja iho parani huomattavasti. Joulukuun lopussa ei ollut kosteita läikkiä missään, vähän kutisi enää jalkoväli ja korvat. Iho lähes parantui kuukaudessa. Kyynärissä olevat ”rohtumat” vei eniten aikaa, niissä on edelleen pienet rohtumat. Korvat olivat pahan näköiset joulukuun loppuun asti, tammikuussa Jeppe raapi ne viimeisen kerran verille.

Kuvat: helmikuu 2005

Puolessa vuodessa painoa oli tullut 7 kiloa ja iho parani kokonaan. Turkki kiilsi, eikä ollut rasvaisen tuntuinen. Korvat olivat muutaman kuukauden vielä hieman töhnivät, mutta tulivat sitten täysin puhtaiksi. Se vähäinen hammaskivi, mikä Jepellä oli, hävisi. Jeppe oli saanut takaisin positiivisen asenteensa ja runsaasti elämän iloa! Koko olemus oli täysin erilainen ja elinvoimaisempi.

Ripulointi oli tuolloin todella harvinaista, ja silloinkin johtui liian suuresta määrästä kalaa/maksaa tai jotain uutta ruokaa. Sekin meni yön yli ohi. Uloste oli yleensä kovaa papanaa, eikä lainkaan haisevaa ja keltaista. Jonkin verran esiintyi vielä vatsan murinaa ja piereskelyä luitten syömisen jälkeen. Alussa oli vähän vaikeuksia luitten sulamisen kanssa, vähän luunpalasten oksentelua ja sulamatonta luuta ulosteessa. Huomasin, että luut kovettivat vatsaa, eikä enää Jepen ripullit kestäneet pitkään ja uloste kovettui hyvin nopeasti normaaliksi. Oksentelua oli harvoin, joskus oksensi sulamattomia luunpalasia, kun oli tyhjä vatsa.

Kuva: toukokuu 2005, painoa 34kg

Tutustu tarkemmin koiran luonnolliseen ruokintaan täällä!

Jepen ruokavalio 2005

Ruokavalio oli hyvinkin monipuolinen, mutta rasvaa vatsa ei kestänyt paljoa. Jeppe pärjäsi myös lyhyitä jaksoja täysin ilman haimaa. Ruokinta muuttui hieman koko ajan koiran kunnon mukaan. Ruoan lisäksi Jeppe sai joka aterialla raakaa haimaa, koska haiman vajaatoiminna vuoksi Jepen oma haima ei tuottanut ruoansulatusentsyymejä. Aikaisemmin Jeppe söi kolme kertaa päivässä, kun kunto pysyi hyvänä, Jeppe söi kahdesti päivässä.

Joulukuussa 2004 Jeppe painoi 26 kg ja silloin aloitettiin barffaus n. 5 % päiväannoksilla (1300 g ruokaa päivässä). Tätä ennen Jeppe söi puuroa-lihaa-kasviksia 1:1:1. Tällöin Jepellä oli todella pahoja iho-ongelmia, laihtumista ja ripulointia. Kesällä 2005 Jepen paino oli noussut 34 kiloon ja Jeppe söi yhä 4 % painostaan päivässä (n. 1400 g). Jeppe sai päivässä lihaisia luita, useimmiten broilerin kauloja tai possun rintaluita tai selkärankaa. Vaihtelun vuoksi Jeppe sai myös broilerinsiipiä ja selkärankoja, kalkkunan kauloja, possun sorkkia, häränhäntiä ja lampaan tai naudan rustoluita sen mukaan, mitä vatsa kesti.

Aikaisemmin Jeppe sai luut eri aterialla, mutta sitten olivat kaikki ateriat samanlaisia. Näyttää siltä, että kasvisateria löysytti ulostetta ja luuateria kovetti liikaa. Luiden lisäksi annoin päivässä kasvissosetta (porkkanaa, kukkakaalia, parsakaalia, ituja, kurkkua…) sekä lihaa: vaihdellen naudanmahaa, sydänjauhelihaa, possun/naudan jauhelihaa (vähärasvaista) tai hirven lihaa.

Kaksi kertaa viikossa annoin 100-150g maksaa, kaksi kertaa viikossa 100-150g kalaa ja kaksi kertaa viikossa raa'an kanamunan. Lisäksi annoin päivittäin valkosipulia, jauheena tai tuoreena, C-vitamiinia sekä useamman kerran viikossa B-vitamiinipillerin. Joka ateriaan lisäsin lorauksen kylmäpuristettua ruokaöljyä vaihdellen eri laatuja. Annoin myös säännöllisesti lohiöljyä.

© Malin Ekblom

-------------------------------------------------------------

Jeppe eli viimeiset vuotensa onnellisena saaressa, oireilu oli hyvin vähäistä viimeistä puoli vuotta lukuun ottamatta.

​

16.8.2010 Jeppe siirtyi koirien taivaaseen, alkavan nivelrikon ja lisääntyneiden vatsaoireiden vuoksi.

Sivustolla olevat kokemukset ja palautteet ovat koiranomistajien omia, eivätkä ne ole ohjeita tai lääketieteellisiä neuvoja. Niistä ei saa ottaa mallia ja eläinlääkäriä tulee aina konsultoida.